perjantai 3. marraskuuta 2017

"Äiti, mustakin tulee äiti."

Vasta viisi päivää olen tiennyt, että kannan sisälläni uutta elämää. Vasta viisi päivää olen yrittänyt totutella ajatukseen siitä, että seuraavana vuonna minustakin pitäisi tulla äiti. Olen kahlannut läpi listoja, jotka sanovat miten syödä. Olen käynyt ostamassa apteekista raskauden alkuvaiheelle tarkoitettua ravintolisää ja joka kerta vessassa käydessäni pelännyt, että housuissani on verta. Olen jo kertonut ihmisille, sillä en saa tungettua tätä silmistä, nenästä ja suusta ulos tunkevaa iloa, onnea ja huolta sisälleni. Olen itkenyt ilosta ja yrittänyt hillitä silti itseäni. Liekö minuunkin istutettu se suomalaisuuteen vahvasti kytkeytyvä "ei saa nuolaista ennen kuin tipahtaa" -mentaliteetti. Minä aion nuolaista ennen kuin tipahtaa, sillä en haluaisi sen tipahtavan.

Tämän viiden päivän aikana olen oppinut sen, mitä pelko tarkoittaa. Ja sen, miksi raskaana olevan sanotaan odottavan. Olen odottanut jo viisi päivää, mutta nämä viisi päivää ovat tuntuneet matelevan niin julmetun hitaasti. Ensin odotan, että pääsisin ensimmäiselle neuvolakäynnille, sitten odotan riskiviikkojen menevän, sitten ensimmäistä ultraa, sitten jo seuraavaa ultraa. Ja tietty niitä pienen pieniä vaatteita, joita salaa kävin jo ihastelemassa vaatekaupassa, ihan nopeasti. Tietty en ostanut, sillä kaikki on vielä niin kovin epävarmaa. Huomenna alkaa uusi raskausviikko, 5+0. Onhan tämä vielä niin kovin alussa.




Olemme puhuneet jo nimistä ja miettineet, millainen tämä uusi ihminen voisi olla. Illalla pistäessämme nukkumaan, maha saa oman pusunsa ja tulevan äidin huulet toisen. Odotamme sinua jo nyt. Samaan aikaan pelko ja huoli nappaavat jokaisesta päivästä pienet palaset omikseen. En uskalla vielä olla onnellinen, mutta ainakin voi sanoa olevani iloinen. Ilolla ja onnella on paljon matkaa välissä.

Rakas, pysythän siellä vielä pitkään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Uutta blogissa:

Pienet, selvät liikkeet

Viikon kuumottelin, ettei se saatana liiku. Ei liiku, ei tunnu mitään, ei tunnu miltään. Vatsakumpukaan ei juuri tunnu kasvavan. (Mitä jos ...