keskiviikko 21. helmikuuta 2018

Kohti uutta yritystä?

Mahdollinen uusi raskaus on yhä suuremmissa määrin ollut puheena puolison kanssa. Ajatus siitä omasta pienestä tuntuu meistä molemmista niin hyvältä, vaikka parisuhde ei olekaan vielä kovin vanha. Vaikka yleensä väittäisin olevani järjen ihminen, nyt järkeni on joko mennyt tai sitten jopa järki sanoo että tunnetta kannattaa välillä kuunnella. Olemme molemmat vielä nuoria, mutta silti valmiita ottamaan vastuuta perheen mahdollisesta kolmannesta jäsenestä. Järki myös sanoo, ettei järkevintä ole välttämättä odottaa ja punnita tulevaa viitta vuotta perheenlisäystä, sillä molemmilla on kuitenkin toive tällä hetkellä useammasta kuin yhdestä tai kahdesta lapsesta. Tämä on iällisesti juuri järkevintä nyt.

Ensimmäisen raskauden kohdalla en juuri ehtinyt miettiä raskautumista, kun tikussa oli jo kaksi viivaa. Ei ollut tullut mieleenikään miettiä alkoholinkäyttöä, ruokavaliota(, painoa) tai foolihappolisää jo ennen yritystä. Tupakkaa en luojan kiitos ole polttanut, joten siihen ei tarvitse erityisesti kiinnittää huomiota. Oikeastaan tammikuun lopusta alkaen olen alkanut valmistautumaan uuteen yritykseen paitsi henkisellä, myös fyysisellä tasolla. Olen ottanut tavoitteeksi liikkua enemmän, syödä herkkuja vähemmän ja pitää terveellisestä ja säännöllisestä ruokavaliosta kiinni aiempaa tarkemmin. Muutaman kilon painon putoaminenkaan ei varmasti haittaisi (raskausajan diabetekselle on muutenkin geneettistä altistusta aivan tarpeeksi), mutta ei se kaiketi välttämätöntä ole. Foolihappoa olen syönyt pian kuukauden ajan.

Itsestä huolen pitäminen tuo paitsi itselle hyvän olon, myös tuntuu tällä hetkellä järkevältä. Keskeytyksen ja kaavinnan jälkeen rautavarastot tarvitsevat varmasti täydennystä, eikä niitä varastoja täytetä syömällä jäätelöä. Kehoni tarvitsee nyt jos ikinä hyviä rakennuspalikoita – paitsi fyysiseen ja henkiseen palautumiseen, myös jo ehkä jonkin ajan kuluttua uuteen raskauteen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Uutta blogissa:

Pienet, selvät liikkeet

Viikon kuumottelin, ettei se saatana liiku. Ei liiku, ei tunnu mitään, ei tunnu miltään. Vatsakumpukaan ei juuri tunnu kasvavan. (Mitä jos ...