lauantai 3. helmikuuta 2018

Sairaslomalta takaisin töihin

Kerroin töissä aika avoimesti missä mennään ja ilmeisesti työkaverit tietävät, mitä nämä kolme sairaspäivää tällä viikolla ovat tarkoittaneet. Tuntuu raskaalta mennä töihin, sillä en ole vielä valmis kertomaan sen tarkemmin siitä, miltä tuntuu ja kuuntelemaan sitä, kuinka ikävää tällainen on. En halua kuulla siitä kuinka se on ikävää, koska se on niin paljon muutakin kuin ikävää. Ikävää voi olla se että autosta puhkeaa rengas ja pitää kävellä töihin. Ikävää voi olla vesisade kun toivoo aurinkoa. Tämä ei ole ikävää, mutta en oikein tiedä mitä muutakaan se on. Kamalaa? Pysäyttävää? Lamaannuttavaa? (Ainakin minulle.)

Vaikka ajattelenkin synnyttäneeni, lääketieteellisesti en ole sitä tehnyt. Olen vain keskeyttänyt raskauden. Et virallisesti syntynyt etkä kuollut, mutta minulle olet silti ensimmäinen lapseni. Näinhän minä sinut ja sinussa oli kaikki, pitääkin: olit ihan valmis pieni ihminen. 

Eteeni sattui eräs runo, jonka on kirjoittanut Maaria Leinonen.

Sen jälkeen on
kaupunki ollut täynnä
pyöreämahaisia nuoria naisia,
lastenvaunuja,
iloisesti kirmaavia kaksivuotiaita -
päivällä kadut täynnä, yöllä unet.

Joskus kuljen hautausmaalla,
etsin pieniä kumpuja,
luen risteistä ja laatoista
syntymä- ja kuolinaikoja.

Sinulla ei edes kumpua,
jolle veisin kukkaseni
- minun syntymättömäni.

Varsinkin lapsia, tuntuu että yhtäkkiä joka puolella on lapsia ja äitejä ja minä mietin sitä, että minunkin piti olla pian yksi heistä. Raskaana olevien ihmisten kauniit vauvamahat tuntuvat pahemmalta kuin koskaan. Minun mahani ei vielä ehtinyt edes kasvaa siihen mittaan, että kukaan olisi siitä arvannut. Vaikka kyllä tietysti itse huomasin jo, tai ainakin halusin huomata. Kaikki ympärillä olevat pyöreät mahat ja pienet punaposkiset lapset huutavat minulle sitä, mitä en saanut. Hähhhähhhää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Uutta blogissa:

Vaihtoehdot

Kesäkuun jälkeen jännitetään ensimmäistä kertaa ikinä, onko meille tulossa maaliskuun vauvaa. Edellisellä kerralla tyyppi lähti kasvamaan en...