tiistai 13. helmikuuta 2018

Voiko tervettä lasta edes saada? Tai tarviiko?

Kun ensimmäisessä raskaudessa asiat eivät mene käsikirjoitusten mukaisesti, herää monenlaisia ajatuksia liittyen uusiin raskauksiin. Voiko tervettä lasta edes saada? Voinko minä? Voidaanko me? Tällä hetkellä jos olisin uudestaan raskaana, en voisi luottaa siihen, että mikään voisi edes mennä hyvin. Miten voisin luottaa, kun jo kerran kävi näin?

Välillä mietin kuinka olennaista on toivoa tervettä lasta. Uskon, että jokainen tuleva vanhempi toivoo sille omalle rakkalleen mahdollisimman paljon terveyttä ja mahdollisimman vähän sairautta – ja miksi ei toivoisi, ihan vain jo pienen lapsen kärsimyksen, kivun ja raskaiden hoitotoimenpiteiden välttämiseksi. Ja oman jaksamisen, vaikka siitä ei saisikaan puhua. Vanhemmuuteen tuntuu kuuluvan hyvin olennaisena osana jaksaminen: lapsen myötä oma jaksaminen on toissijaista, eikä valintoja saisi tehdä vedoten omaan jaksamiseen. Siitä hetkestä alkaen kun sisällä kasvaa uutta elämää, omasta jaksamisesta tuntuu tulevan tavalla tai toisella sivuseikka, jonka varjolla esimerkiksi raskaudenkeskeytys näyttäytyy kamalana, itsekkäänä ja paheksuttavana tekona. (Tiedän, ettei kaikkien mielestä.)

Terve lapsi. Tottakai jokainen tietää, että terveenäkin syntynyt lapsi voi sairastua. Sairauksia on myös erilaisia ja jokaisella sairaudella on omanlaisensa seuraukset niin lapsen, vanhemman kuin koko perheenkin elämään. Minun on pakko myöntää, että lapsen sairastuminen pelottaa enemmän kuin oma. Ja uskon, että jokainen tuleva ja oleva vanhempi toivoo tervettä lasta. Lapsen sairastumiseen liittyy niin kovin paljon ajatuksia aina pienen ihmisen kärsimyksestä omiin ja perheen voimavaroihin. Enkä minä haluaisi sivuuttaa niiden voimavarojen merkitystä.

Minua pelottaa, voinko saada tervettä lasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Uutta blogissa:

Pienet, selvät liikkeet

Viikon kuumottelin, ettei se saatana liiku. Ei liiku, ei tunnu mitään, ei tunnu miltään. Vatsakumpukaan ei juuri tunnu kasvavan. (Mitä jos ...